Liikunta - vaikuttava tukihoito ja lupaava osa syövän hoitoa

Liikuntaonkologia, eli syövän ja liikunnan välisten yhteyksien tutkiminen ja implementoiminen osaksi syövän hoitoa, on yksi viime vuosien nopeimmin kehittyvistä tutkimus aloista. Tutkimusnäyttö vahvistuu jatkuvasti siitä, että liikunta ei ole ainoastaan turvallista syöpäpotilaille, vaan se on vaikuttava tukihoito, joka voi parantaa elämänlaatua, vähentää hoitojen haittavaikutuksia ja jopa pidentää elinikää (1-4).

Liikunta syövän hoidon tukena

Kuuntelin hiljattain Albertan yliopiston ja CRINA:n (Cancer Research Institute of Northern Alberta) järjestämän luennon, joka kokosi yhteen liikuntaonkologian tämänhetkistä tutkimusnäyttöä. Albertan yliopisto on yksi kansainvälisiä edelläkävijöitä alalla, ja sen tutkijat tekevät uraauurtavaa työtä liikunnan implementoinnissa osaksi kliinistä syöpähoitoa (5).

Professori Kerry S. Courneyan mukaan liikuntaonkologiseen tutkimusnäyttöön perehtyneet tutkijat ja onkologit ovat yksimielisiä: liikunta on osoitettu vaikuttavaksi tukihoidoksi syövän hoidossa (5). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että liikunnalla on useita suotuisia vaikutuksia syöpähoitojen rinnalla:

• se ehkäisee toimintakyvyn heikkenemistä ja lihaskatoa

• lievittää hoitojen aiheuttamia haittoja, kuten uupumusta, lymfaödeemaa ja liikerajoitteita (1, 2)

• on yhteydessä parempaan hoidon siedettävyyteen, vähäisempiin hoitoviivästyksiin ja harvempiin annosvähennyksiin (3).

Voiko liikunta hoitaa syöpää?

Kesäkuussa 2025 julkaistu CHALLENGE-trial (Kanada) toi merkittävän läpimurron: 889 potilaan aineistossa liikunta oli paksusuolen syövän jälkihoidossa tehokkaampi kuin useat kemoterapian jälkeiset lääkehoidot. Liikunta pidensi potilaiden elinaikaa 37 % ja vähensi syövän uusiutumista 28 % (6).

Tutkimus vahvisti, että liikunnan vaikutukset ulottuvat pidemmälle, kuin kuntouttavat vaikutukset. Useat tutkimukset viittaavat siihen, että liikunta voi parantaa syöpäpotilaiden ennustetta (7–9). Liikunnalla näyttääkin olevan syövän etenemistä hidastavia vaikutuksia (10).

Liikunnan vaikutusmekanismit – mitä solutasolla tapahtuu?

Liikunnan biologinen vaikutus perustuu solutason mekanismeihin, jotka vastavaikuttavat syövän patofysiologisiin prosesseihin. Fyysinen aktiivisuus vaikuttaa moniin keskeisiin biologisiin järjestelmiin:

• Insuliinisignaali ja kasvutekijät: liikunta parantaa insuliiniherkkyyttä ja vähentää insuliinin kaltaisten kasvutekijöiden (IGF-1) syöpää edistäviä vaikutuksia (11–13).

• Immuunijärjestelmä: liikunta vahvistaa immuunivastetta ja voi lisätä elimistön kykyä tunnistaa ja tuhota syöpäsoluja (14, 15).

• Tulehdusreaktiot: liikunta vähentää systeemistä matala-asteista tulehdusta, joka on yhteydessä syövän etenemiseen (9, 15).

• Kehon koostumus: liikunta auttaa painonhallinnassa ja vähentää rasvakudosta, mikä edelleen vähentää tulehdusta, joka on useiden syöpien riskitekijä (16).

Liikunta ei yksin paranna syöpää, mutta tutkimusnäytön perusteella se voi hidastaa taudin etenemistä, parantaa hoitovastetta ja lisätä elinajanodotetta tietyissä syöpätyypeissä (7, 8, 11).

Liikunta osaksi hoitopolkuja

Maailman johtavat liikuntalääketiede- ja syöpäjärjestöt, kuten American College of Sports Medicine (ACSM), American Cancer Society (ACS) ja Exercise & Sports Science Australia (ESSA), suosittelevat liikuntaa osaksi syövän hoitoa ja kuntoutusta (1,2). Tavoitteena voidaan pitää, että jokainen syöpäpotilas saisi liikuntaohjelmoinnin samalla tavalla kuin lääkehoidon: turvallisesti ja yhteistyössä hoitavan tahon kanssa.

Tutkimusnäyttö liikunnan hyödyistä syöpäpotilailla kasvaa jatkuvasti. Lisäksi yhä useampi tutkimus tarkastelee myös liikuntainterventioiden taloudellisia vaikutuksia, ja viitteitä kustannustehokkuudesta alkaa kertyä (17). Tämä tukee näkemystä, että liikuntaohjelmien integroiminen osaksi hoitopolkuja ei paranna ainoastaan potilaiden ennustetta, vaan voi myös olla kannattava investointi.

CanLabin rooli

Suomessa liikunnan implementointi osaksi syöpien hoitoa on edelleen alkuvaiheessa, ja CanLab pyrkii toimimaan yhtenä edelläkävijöistä tässä kehityksessä. Autan potilaita yksilö- ja pienryhmävalmennuksien avulla, joiden kautta he saavat turvallista, näyttöön perustuvaa ja asiantuntevaa ohjausta liikuntaan osana hoitopolkua.

CanLabin yhteistyötilat ovat nyt varmistuneet, ja ne sijaitsevat Helsingin Punavuoressa. Ensimmäiset läsnäolopohjaiset pienryhmät rinta- ja eturauhassyövän jälkihoidossa oleville potilaille käynnistyvät tammikuussa. Lisätietoja alkavista ryhmistä julkaistaan pian.

• Lähteet:

  1. Schmitz, K. H., Courneya, K. S., Matthews, C., Demark-Wahnefried, W., Galvão, D. A., Pinto, B. M., Irwin, M. L., Wolin, K. Y., Segal, R. J., Lucia, A., Schneider, C. M., von Gruenigen, V. E., & Schwartz, A. L. (2010). American College of Sports Medicine roundtable on exercise guidelines for cancer survivors. Medicine & Science in Sports & Exercise, 42(7), 1409–1426. https://doi.org/10.1249/MSS.0b013e3

  2. Campbell, K. L., Winters-Stone, K. M., Wiskemann, J., May, A. M., Schwartz, A. L., Courneya, K. S., Zucker, D. S., Matthews, C. E., Ligibel, J. A., Gerber, L. H., Morris, G. S., Patel, A. V., Hue, T. F., Perna, F. M., & Schmitz, K. H. (2019). Exercise guidelines for cancer survivors: Consensus statement from international multidisciplinary experts. Medicine & Science in Sports & Exercise, 51(11), 2375–2390. https://doi.org/10.1249/MSS.0000000000002116

  3. Courneya, K. S., & Friedenreich, C. M. (2011). Physical activity and cancer: An introduction. Recent Results in Cancer Research, 186, 1–10. https://doi.org/10.1007/978-3-642-04231-7_1

  4. Lavery, J. A., Phipps, A. I., & Friedenreich, C. M. (2023). Pan-cancer analysis of postdiagnosis exercise and mortality. Journal of Clinical Oncology, 41, 4982–4992. https://doi.org/10.1200/JCO.23.00058

  5. Courneya, K. S. (2025, October 10). Exercise as medicine: The power of movement during & after cancer treatment [Video]. YouTube. https://www.youtube.com/watch?v=9TcMPvFHA2M

  6. Meyerhardt, J. A., et al. (2025). Physical activity and disease-free survival in colon cancer: CHALLENGE trial results. New England Journal of Medicine. (Accepted/In press).

  7. Friedenreich, C. M., Stone, C. R., Cheung, W. Y., & Hayes, S. C. (2021). Physical activity and cancer outcomes: A comprehensive review and meta-analysis. CA: A Cancer Journal for Clinicians, 71(3), 250–271. https://doi.org/10.3322/caac.21610

  8. Cormie, P., Zopf, E. M., Zhang, X., & Schmitz, K. H. (2017). The role of exercise in improving outcomes for cancer survivors. The Lancet Oncology, 18(8), e531–e543. https://doi.org/10.1016/S1470-2045(17)30116-0

  9. Neil-Sztramko, S. E., Winters-Stone, K. M., Bland, K. A., & Campbell, K. L. (2019). Attention to the principles of exercise training in exercise studies on prostate cancer survivors: A systematic review. BMC Cancer, 19, 321. https://doi.org/10.1186/s12885-019-5518-6

  10. Bettariga, F., Taaffe, D. R., Crespo-Garcia, C., Clay, T. D., De Santi, M., Baldelli, G., Adhikari, S., Gray, E. S., Galvão, D. A., & Newton, R. U. (2025). A single bout of resistance or high-intensity interval training increases anti-cancer myokines and suppresses cancer cell growth in vitro in survivors of breast cancer. Breast Cancer Research and Treatment, 213(1), 171–180. https://doi.org/10.1007/s10549-025-07772-w

  11. Patel, A. V., Friedenreich, C. M., Moore, S. C., Hayes, S. C., & Bernstein, L. (2019). Physical activity and cancer: Epidemiologic evidence and biologic mechanisms. Nature Reviews Cancer, 19(9), 543–558. https://doi.org/10.1038/s41568-019-0177-5

  12. Hua, H., Kong, Q., Yin, J., Zhang, J., & Jiang, Y. (2020). Insulin-like growth factor receptor signaling in tumorigenesis and drug resistance: A challenge for cancer therapy. Journal of Hematology & Oncology, 13, 64. https://doi.org/10.1186/s13045-020-00909-3

  13. Drummond, A. E., Swain, C. T. V., Milne, R. L., & Friedenreich, C. M. (2022). Linking physical activity to breast cancer risk via the insulin/insulin-like growth factor signaling system. Cancer Epidemiology, Biomarkers & Prevention, 31, 2116–2125. https://doi.org/10.1158/1055-9965.EPI-22-0256

  14. Idorn, M., & Hojman, P. (2016). Exercise-dependent regulation of NK cells in cancer protection. Trends in Molecular Medicine, 22(7), 565–577. https://doi.org/10.1016/j.molmed.2016.05.007

  15. Tidball, J. G. (2017). Regulation of muscle growth and regeneration by the immune system. Nature Reviews Immunology, 17, 165–178. https://doi.org/10.1038/nri.2016.150

  16. McTiernan, A. (2014). Mechanisms linking physical activity with cancer. Nature Reviews Cancer, 14(3), 205–215. https://doi.org/10.1038/nrc3671

  17. Gubler-Gut B, Pöhlmann J, Flatz A, Schwenkglenks M, Rohrmann S. Cost-effectiveness of physical activity interventions in cancer survivors of developed countries: a systematic review. J Cancer Surviv. 2021 Dec;15(6):961–975. doi:10.1007/s11764-021-01002-0